Ota kynä ja paperi. 

 

Piirrä ison yrityksen johtaja/pomo.

​

Miltä hän näyttää?

 

Mahdollisesti pitkä ehkä vähän harteikas, pukuun ja kravattiin pukeutunut keski-ikäinen ja valkoinen mies? Valitettavasti tämä on nykypäivänäkin se kuva, joka tulee suurimmalle osalle mieleen, kun pitäis kuvailla tai piirtää johtaja. 

Onneksi se on kovaa vauhtia matkalla museoon osaksi muinaista historiaa ja kiitos siitä kuuluu tällaisille super naisille, kuin Helena Kastikainen. 

Pikku pomosta johtajaksi on pitkään aikaan yksi parhaimpia lukemiani kirjoja. Hän kertoo kirjassaan siitä, kuinka pääsi kovalla työllä jo 23 vuotiaana tavaratalon johtajaksi ja ansaitsi näin tittelin Suomen nuorimpana tavaratalon johtajana. Olen itse nyt 23 vuotias nuori nainen ja on uskomattoman hienoa lukea näin voimaannuttava tarina siitä, että kyllä nuoret naisetkin pystyy siinä missä keski-ikäiset miehetkin! Yhtään siis keski-ikäisiä miehiä väheksymättä tietenkin. On vain hienoa, että nykyään ollaan menossa siihen suuntaan edes, että ilman mitään ennakkoluuloja iän, ulkonäon, sukupuolen, rodun, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen suhteen ihminen saa anasaita asemansa vain ja ainoastaan lahjakkuutensa ja taitojensa pohjalta oli hän sitten kuka tahansa. 

 

Käyn läpi kaikki ne poimimani aiheet Kastikaisen kirjasta, jotka puhuttelivat minua ja ovat minulle tärkeitä sekä ajankohtaisia.

 

 

Motivaatio

 

Kastikainen käy läpi kirjassaan oman menestys tarinansa epäonnistumisten ja kantapääopiston kautta. Muun muassa Itsekuria ja motivaatiota hän käsittelee juuri sellaisesta näkökulmasta joka kolahtaa ainakin omalla kohdallani hyvin kohdilleen. Olen aina ollut impulsiivisesti motivoituva ja siinä hetkessä, kun se motivaatio saattaa iskeä voi se jo toisessa juosta kovaa vauhtia ulos ovesta.  Kaiken tekemisen taustalla on jonkinlainen motivaatio ja se on joko sisäistä tai ulkoista motivaatiota. Sisäinen motivaatio on aina parempi, koska silloin ihminen toimii omasta tahdostaan ilman ulkopuolisia pakotteita tai palkkioita ja hän nauttii ja pitää toiminnastaan. Sisäinen motivaatio on yleensä myös pitkäkestoisempi. Ulkoisen motivaation lähteet tulevat muualta kuin itse toiminnasta. Toimintaa ohjaa jokin muu kuin oma motivaatio ja yleensä se on jokin palkkio tai pakote. Motivaatiohan on yleensä tilannesidonnainen ja voidaan jakaa yleismotivaatioon ja tilannemotivaatioon. Olen todella huono toimimaan ulkoisenmotivaation alla ja siksi pyrin keskittymään asioihin, jotka ovat lähtöisin sisäisestä motivaatiostani. Tietenkin pakonkin edestä ihminen joutuu tekemään paljon asioita, jotka on ulkoisen motivaation ajamia, kuten maksaa laskuja tai käydä hammaslääkärissä, mutta pyrin siihen, että esimerkiksi pääsisin joskus työpaikkaan, josta olen myös sisäisesti motivoitunut. Opiskelu ja työt sujuvat aina paremmin, kun motivaatio on sisäistä. Joskus keksin asioita joista motivoitua, jotta teen ne asiat, jotka eivät motivoi yhtään. En esimerkiksi ole yhtään aamu ihminen, mutta rakastan aamupalaa, joten joskus saan itseni nousemaan aikaisemmin ylös sängystä,jotta voin tehdä hyvää aamupalaa. 

Se toiminta, joka on vain yksin ainoastaan ulkoisen motivaation ohjaamaan enkä yksinkertaisesti keksi mitään millä motivoisin itseni sen tekemään ja varsinkin, jos ne ulkoisetkin motivaation lähteet ovat surkeita saatan jättää asian kokonaan tekemättä. Mutta sellaiset asiat joista olen todella motivoitunut ja innostunut hoidan huolella ja tähtään aina perfektionistiseen loppuun asti viilattuun tulokseen. Kastikaisella on erittäin hyvä näkökulma itsekuriin ja motivaatioon, jota pyrin itsekin aina toteuttamaan. Asioista tulee etsiä ne pienet virikkeet joilla saa itsensä motivoitumaan ja pitämään sitä positiivisena kokemuksena. Oikeastaan moni kokemus, jota pidämme epämukavana tai mukavana on hyvin neutraali ja päätämme vain itse arvottaa ne negatiivisena tai positiivisena. Esimerkiksi jotkin kokemukset joita pidän hyvin epämukavana saattaa olla toiselle erittäin miellyttävä ja toisin päin. Kaikki ei koskaan ole mustavalkoista. 

 

Motivaatiota ei myöskään kannata jäädä odottelemaan, sillä se syntyy usein toiminnan ja tekemisen myötä. ”Sitten kun” on täysin tuhoon tuomittu sana pari. ”Sitten kun on vapaapäivä”, ”Sitten kun on parempi sää”, ”Sitten kun kerkiän”, ”Sitten kun olen pirteämpi”-ei sitten ei tapahdu mitään. Usein kun lykkää jonkin aloittamista tai tekemistä se jää usein tekemättä tai aloittamatta. Itsehän lykkäilen milloin mitäkin ja kyllä, jos ne ei ole pakollisia ja jos minulla oikeasti ei ole motivaatiota kyseiseen tekemiseen ei sitä tule koskaan tapahtumaan. Joskus tulee niitä päiviä kun päätän, että tänään tehdään kaikki heti ja ne ovat niitä päiviä, kun olen tehokkaimmillani ja toiminta lisää toimintaa. Joskus myös jotkin asiat ovatkin parempia kuin oletin ja opin tykkäämään aivan uusista asioista. Kehityshän sijaitsee mukavuus alueen ulkopuolella, joten jos jotain haluaa oppia täytyy osata astua epämukavuusalueelle ja sieltä saattaa joskus jopa löytää paljonkin uusia mukavia asioita. 

 

 

Esimerkillä johtaminen ja itsensä johtaminen

 

Kirjassa kastikainen käy läpi paljon asioita johtajuudesta ja johtamisen vaikeuksista, jotka olivat täysin samoja mitä olen itse päässäni pyöritellyt, kun olen johtanut projektiamme. Moni Kastikaisen esimerkki tai pointti laittoi minut ajattelemaan omaa johtamistani ja herätti paljon uusia ajatuksia johtamisetsa ja tiimistäni. Tajusin mistä ongelmamme tiimissä on johtunut, kuinka minun tulisi kehittää johtamis tapojani ja auttoi ymmärtämään miksi jotkin asiat eivät ole toimineet, vaikka olen tehnyt ne ns oikein. Useimmiten vastauksena oli liian vähän vietetty aika tiimin kesken tai oma liiallinen kiltteyteni tehdä asiat, jos niitä ei kukaan muu hoitanut tai ajattelin, että se hoituu nopeammin, jos teen itse. 

Esimerkillä johtaminen ei tarkoita, että näyät työntekijälle miten jokin asia hoidetaan, vaan esimerkillä johtaminen tulee luonnostaan ja kaikki johtajat ovat jonkinlaisia esimerkkejä, mutta tässä tärkeintä on se, että millainen esimerkki haluat johdettavillesi olla. Esimerkillisenä johtajana on tärkeää olla hyvä työ moraali, innostunut työstä, hyvä tekemään tiimityötä ja kohdella muita niin kuin toivot muiden sinua kohdeltavan. Kastikainen kertoo: ”Niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin, jos näen epäkohdan, puutun siihen enkä vain ohjeista muita toimimaan sen eteen.” 

Hyvää johtajaa arvostetaan ja usein johdettavat ovat myös tunnollisempia ja ahkerampia, kun johtaja kohtelee heitä hyvin. Johtaminen ei ole helppoa ja sitä pitää myös harjoitella. Aina ei myöskään riitä, että johtaja on itse innostunut työstä jota tehdään vaan tämän täytyy myös osata innostaa työhön. Olen itse kokenut tämän projektin johatmisen aikana kuinka haastavaa on saada motivoitua tiimiläiset tekemään töitä. Täytyy osata tehdä työstä mielenkiintoista, tavoitteellista ja merkityksellistä. Kastikainenkin kertoo, että tiiminjohtaminen onkin helpompaa, kun osaa kommunikoida tavoitteet ja fokusoida tiimin yhteen asiaan kerrallaan. Kaikki lähtee johtajasta itsestään, halusta oppia ja kyvystä johtaa ensisijaisesti itseään. Täytyy siis ensin osata johtaa itseään tullakseen hyväksi johtajaksi. Muun muassa omien taitojen kehittäminen ja uusista asioista kiinnostuminen ovat oman osaamisen johtamista. Kastikainen kehottaa keskittymään omiin rutiineihisi, itsesi johtamiseen ja oman osaamisen kehittämiseen tämän jälkeen valitse millaisilla rutiineilla ja toimintamalleilla aiot johtaa tiimiäsi. 

 

 

Sisäinen puhe 

 

Miten sinä puhut itsellesi? Tutkimukset ovat todistaneet, että meistä jopa neljä viidestä on paljon ankarampi itselleen kuin muille. Saatamme sanoa itsellemme sellaisia asioita joita emme ikinä kehtaisi sanoa ääneen muille. Me kaikki höpötämme kokoajan jotain korviemme välissä ja on hyvä tunnistaa miten puhut itsellesi. Oletko kannustava vai kenties sättivä? Miksi sitten puhumme itsellemme rumasti? Yksi merkittävä tekijä on kasvatuksessa mutta toinen merkittävä tekijä sille voi olla tämä kilpailuhenkinen yhteiskuntamme, jossa on tapana asettaa ihmisiä paremmuus järjestykseen jo nuoresta iästä alkaen.

Tiedän itse olevani joskus hyvin ankara itselleni. Vertailen itseäni muihin ja arvostelen omaa tekemistäni kamalan paljon. Vaadin itseltäni myös paljon. Olen tottunut olemaan itsekriittinen. Mutta miksi? Sitä en osaa sanoa, entisellä kilpaurheilu taustallani saattaa olla hieman jotain tekemistä asian kanssa. Mutta osaan joskus olla mukavakin itselleni ja usein se miten puhun itselleni riippuu päivästä ja mielentilasta. Minun todella pitäisi opetella puhumaan itselleni kannustavammin sillä se saattaisi jopa parantaa suoritustani. On tutkitusti todistettu, että ne jotka uskovat itseensä ja ovat itsevarmempia, saattavat suoriutua paremmin. On opittava uskomaan itseensä ja kykyihinsä. On myös todella tärkeää pitää huolta itsestään ja järjestää sille aikaa. Se on tärkeä osa hyvän työtuloksen saavuttamista.

 

 

Ekstrovertti vs introvertti

 

Kastikainen kertoo olevansa introvertti ja palautuvansa parhaiten, kun hän järjestää itselleen aikaa yksinololle. Introvertti voi olla sosiaalisesti erittäin aktiivinen ja paljon tekemisissä ihmisten kanssa, mutta se miten sosiaalinen introvertti eroaa ekstrovertistä on se, että introvertti uupuu sosiaalisuudesta. Olen itse super ekstrovertti siinä määrin, että saan usein paljon energiaa muista ihmisistä ja sosiaalisista kanssa käymisistä. Minulle on usein jopa rentouttavampaa olla ihmisten kanssa kuin yksin. Saan myös aikaan enemmän, kun en ole yksin. Tämä johtuu siitä, että yksin ollessani ajatukseni harhailevat ja en osaa keskittyä olennaiseen. Minulle tulee myös paljon parempi olo, kun olen ihmisten kanssa ja koen saavani ihmisistä ympärilläni enemmän itsevarmuutta. En pidä yksin olosta kovin paljoa, joskus se saattaa olla ihan mukavaakin, mutta vain hetken. Usein töissäkin jos palvelen asiakkaita ja asiakkaan kanssa on mukava höpötellä, saatan saada koko loppu työpäiväksi siitä hyvän mielen ja energisemmän olon. 

 

 

 

Rakkaudella johtaminen

 

”Ihmiset eivät välitä sinusta ennen kuin tietävät sinun välittävän heistä”

On suurpiirteinen ja vain tietyllä tavalla todenmukainen elämänohje, jonka Kastikainen kirjassaan antaa. Olen tavannut ihmisiä, jotka välittävät vaikka heistä ei välittäisi ja taas ihmisiä joista voisi välittää vaikka jokainen mutta he eivät yhdestäkään. Mutta sellaiset ihmiset ovat vain poikkeuksia sääntöön eli tavallisemmin olen kokenut välittämisen toimivan vastavuoroisena voimana, joka kantaa hyvin pitkälle tiimityössä ja projektinjohtamisessa. Muistan myös aiemmissa ja nykyisessä työpaikassa välittäneeni ja olleeni tunnollisempi johtajiani kohtaan mitä enemmän he minusta välittävät ja huomioivat. 

Kuuntele ensin, jotta voit tulla kuulluksi  on myös hyvä neuvo Kastikaiselta. Usein jos koet, että joku ei kuuntele sinua, koita ensin kuunnella häntä niin voit saada tämän myös kuuntelemaan sinua.  Kastikainen myös kertoo kuinka hän alkoi kysellä työntekijöidensä kuulumisia ja osoitti aitoa kiinnostusta heistä, alkoivat työntekijät olla kiinnostuneempia työstään. On tärkeää ottaa kaikki tasavertaisesti huomioon, kun tiimiläiset saavat vastuuta ja kokevat olevansa arvostettuja heidän työsuorituksensa paranevat kuin itsestään. Kun he tulevat nähdyksi omana itsenään sitoutuvat he työhönsä tiukemmin. Kun työntekijöiden hyvinvoinnista huolehditaan esim. Rajoittamalla ylitöitä parantaa se työntekijöiden jaksamista pidemmällä aikavälillä. 

 

 

 

Olettaminen

 

Jokainen kuulee ja näkee saman viestin aina eri tavalla ja sama kokemus voi olla eri ihmisille hyvinkin erilainen. Ole siis varma siitä mitä oletat. On tutkitusti todistettu, että vain noin x prosenttia siitä mitä tarkoitit menee oikeasti perille niin kuin sen tarkoitit ja loput ihmiset vain ymmärtävät täysin eritavalla miten sen tarkoitit. Tähän voi vaikuttaa monikin asia. Nykypäivän tasa-arvon maailmassa tämän ei pitäisi vaikuttaa, mutta suurimman osan ajasta vaikuttaa eli sukupuoli, toinen on äänen voimakkuus, ilmeet, eleet, olemus, itsevarmuus, kuuntelijoiden mielenkiinto jne. näistä pääasiassa koostuu se kuinka paljon juuri kertomistasi asioista menee perille.

 

 

 

Käsitys johtamisesta 

 

Millainen on ihmisten käsitys nykyajan hyvästä johtajasta? Mitä piirteitä ja taitoja tällä on? Millainen johtamistyyli on arvostetuin ja tehokkain? 

Kastikainen kerran pyysi linkdinissä verkoston ihmisiä kuvaamaan yhdellä sanalla mitä he odottavat johtajalta, mitä johtaminen merkitsee heille tai mitä he itse haluavat johtajaltaan. Vastaukseksi hän sai yli 200 erilaista sanaa, tämä kertoo hyvin siitö, että jokaisella meistä on erilaisia odotuksia johtajiin liittyen. Vastaukset olivat muun muassa seuraavanlaisia: Ohjaamista, luotettavuutta, inhimillisyyttä, tilannetajua, aitoutta, valmentamista, läsnäoloa, vuorovaikutusta, innostamista, empatiaa, lempeyttä, tunneälyä, mahdollistamista.

Johtajuus ei näy kenenkään käyntikortista. Johtajan titteli ansaitaan omalta tiimiltä, kun he katsovat omaa johtajaansa ja haluavat olla tämän ohjattavissa. Johtajuus siis ansaitaan ja sen jälkeen pitää säilyttää luottamus, jos mielii säilyttävänsä positionsa. Johtamisessa on tärkeää asettaa oma joukkonsa palveleminen korkealle tärkeys järjestyksessä. On tärkeää, että tiimi voi luottaa johtajaan tiukanpaikan tullen. Johtaminen on tiimin tukemista. Johtaminen on ongelman ratkaisua ja johtaminen on tiimin tarpeisiin vastaamista. 

​

​

​

​

​

​